Ajankohtaista

KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN

Luja ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään perjantaina 10.6.2022 klo 15 alkaen Ravintola Toripoliisissa osoitteessa Rantakatu 6, 90100 Oulu. Käsiteltävinä asioina ovat sääntö- määräiset asiat. Kokoukseen osallistujille tarjotaan lounas yhdistyksen puolesta. Ympäristössä on hotellimajoitusta, jota voi omakustanteisesti hyödyntää. Pitkämatkalaiset voivat saada majoituskustannukset kuittia vastaan takaisin yhdistykseltä. Ilmoittautumiset 

1.6.2022 mennessä sähköpostiosoitteeseen marko.remahl@lastensuojelu.net. Tervetuloa!

Luja ry:n hallitus


Ajankohtaista lastensuojelun kentältä, toukokuu 2022

Kesä lähestyy ja näyttää siltä, että pahin Korona-aika alkaa toistaiseksi jäädä taakse. Lastensuojelun kentällä eletään monella tasolla muutosten aikaa. Uudet hyvinvointialueet ovat alkaneet järjestäytymään ja valmistautumaan ottaakseen haltuunsa sosiaali- ja terveysalan palveluista huolehtimisen vuodesta 2023 alkaen. Käytännössä tämä näkyy muun muassa monissa lastensuojelun kilpailutuksissa, joista nyt syntyvät sopimukset siirtyvät hyvinvointialueen ja palvelun tuottajan välisiksi ensivuoden alusta lähtien. Luja ry tarjoaa jäsenilleen ohjausta ja tukea kilpailutuksiin liittyen. Jäsenet voivat pyytää näissä asioissa konsultaatiota osoitteesta marko.remahl@lastensuojelu.net.

Luja ry toimii jäsenenä ja aktiviisena vaikuttanaja lastensuojelun keskusliitossa, joka järjestää jokavuotiset lastensuojelupäivät seuraavan kerran 4.-5.10.2022 Lahden Sibeliustalolla. Tarkempia tietoja ja ilmoittautumiset päiville löytyvät osoitteessa: https://www.lastensuojelupaivat.fi



Lastensuojelulaki saa kritiikkiä, mutta taitaa se visiokin puuttua

Voimassa oleva, vuodesta 2008 lastensuojelua ohjannut lastensuojelulaki on perustaltaan hyvä, mutta lain tulkinnat ovat sekoittaneet lastensuojelun kenttää ankaralla kädellä viimeisen viiden vuoden aikana.Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on luovuttanut eduskunnalle kertomuksen lasten asemasta ja heidän oikeuksiensa toteutumisesta Suomessa vuosina 2018-2021. Pekkarinen esitti kertomuksessaan muutoksia lastensuojelulakiin ja olisi valmis jopa siihen, että lastensuojelu laki kirjoitettaisiin kokonaan uudestaan. Pekkarisen mukaan lähes 30 kertaa muutetun ja repaleisen lastensuojelulain noudattaminen ja ymmärtäminen on jo asiantuntijoillekin vaikeaa.(https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163787).Myös Lastensuojelun Keskusliitto on esittänyt huolensa lastensuojelulain lukuisista muutoksista ja niiden käytännön vaikutuksista lastensuojelun asiakasperheiden tilanteisiin. Lastensuojelun Keskusliiton kannanoton mukaan lain uudistamisen rinnalle tarvittaisiin kipeästi kansallista visiota lastensuojelulle. (https://www.lskl.fi/blog/lastensuojelu-kaipaa-vision-kirkastamista-ennen-lain-kokonaisuudistusta/).

Lain uudistuksilla ja muutoksilla ei aina saavuteta sille asetettuja tavoitteita ja tämä pätee myös lastensuojelulakiin. Pahimmillaan lain muutokset, tai muutokset niiden tulkinnoissa, vaikeuttavat lapsen asemaa ja oikeuksia niitä heikentävällä tavalla. Monet kannanotot tuovat esille sen, että lastensuojelulain punainen lanka on kadonnut ja laki ei toimi kokonaisuutena ajaen lapsen etua. Tulisiko koko lastensuojelun kentän pysähtyä miettimään sitä, miksi me olemme olemassa ja mikä on meidän olemassaolon visio? Mitä on lapsen etu ja mitä lapsi tai nuori tarvitsee turvallisen kasvun ja kehityksensä tueksi? Esimerkiksi Tarja Heinon työryhmä (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-569-8) toi esille pohtiessaan työmenetelmiä nuorena sijoitettujen lasten hoidossa, että järjestelmän uudistamisessa pienet reformit eivät auta, vaan toimintakulttuurin muutos edellyttää kokonaisvaltaista sektorikohtaisten palvelujen, ideologian ja auttamisasenteiden uudelleen asemoitumista. Työryhmä peräänkuulutti myös erillistä, kirkastettua sijaishuollon visiota, jolla käytännössä turvattaisiin lapsen oikeus erityiseen suojeluun.

Visiot tukeutuvat aina olemassa olevaan realistiseen tilannekuvaan. Luja ry:n 25.3.2022 Oulussa järjestettävän koulutusseminaarin tehtävänä on tuoda esille lastensuojelun tilannekuvaa siitä, miksi lapsia sijoitetaan kodin ulkopuolelle, mitä he tarvitsevat terveellisen ja turvallisen kasvun tueksi ja miten laki ja sen tulkinnat tukevat tai hankaloittavat tällä hetkellä lastensuojelutyötä. Luja toivottaa kaikki lastensuojelusta kiinnostuneet saapumaan paikalle kuulemaan, visioimaan ja kirkastamaan sitä, mitä lastensuojelun tulisi olla, kun se tavoittelee lapsen etua.


Tartuntatautilain muutos herättää suurta epävarmuutta ja huolta lastensuojelulaitoksissa

1.2.2022 astui voimaan ja käytäntöön väliaikainen tartuntatautilain lakimuutos, joka on voimassa vuoden 2022 loppuun. Tartuntatautilain 48 a §:n mukaisesti riskiryhmien kanssa lähikontaktissa olevien sosiaali- ja terveydenhoidon henkilöstön tulee olla suojattuja koronavirusta vastaan. Suojan voi saada rokotusten tai sairastetun taudin kautta.

Suomessa työskentelee valistuneiden arvioiden mukaan n. 400 000 sosiaali- ja terveysalan henkilöä. Hoitajajärjestö Superin puheenjohtaja Silja Paavola arvioi MTV uutisille 31.1.2022 antamassaan haastattelussa, että heistä yli 30 000:lla ei ole riittävää koronarokotussuojaa. Kukaan ei tiedän tarkkaa lukua, mutta varmuudella voidaan puhua kymmenistä tuhansista henkilöistä, joiden työntekoon uusi laki vaikuttaa. Erilaisia pakotteita ja rajoitustoimenpiteitä on otettu käyttöön eri puolella Eurooppaa. Myös rajoitteiden purkamista on alkanut tapahtua. Esimerkiksi nyt kun Suomessa alkaa rokotepakko sosiaali- ja terveysalalla 1.2.2022, Englannissa se poistettiin 31.1.2022.

Tartuntatautilain 48 a § (30.12.2021/1378, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden suojaaminen covid-19-taudilt) ensimmäinen momentti menee sanatarkasti seuraavasti:

"Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan. Työntekijä, joka ei lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotetta, voi osoittaa suojan covid-19-tautia vastaan todistuksella hänelle enintään 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdyn covid-19-testin negatiivisesta tuloksesta."

Terveyden ja Hyvinvointilaitoksen (THL) mukaan ikä on merkittävin vakavan koronavirustaudin riskitekijä. Riskiryhmänä pidetään erityisesti 70 vuotta täyttäneitä. THL:n mukaan riskiin vaikuttavat lisäksi tietyt taustasairaudet, joita sairastavilla on muuta väestöä suurempi riski saada vakava koronavirustauti, joutua sairaala- ja tehohoitoon tai menehtyä tautiin. Tällaisiksi taustasairauksiksi, joihin uuden lain 48 a §:ssä viitataan, THL on listannut seuraavasti: aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti, vaikea puolustusjärjestelmän häiriö, elin- ja kantasolusiirtopotilaat, vaikea krooninen munuaissairaus, vaikea krooninen keuhkosairaus, lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes, Downin oireyhtymä, jatkuvaa lääkitystä vaativa astma, vaikea sydänsairaus, immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen, vaikea krooninen maksasairaus, psykoosisairaus , sairaalloinen lihavuus, uniapnea, tyypin 1 diabetes tai lisämunuaisten vajaatoiminta sekä hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila.

Luja Ry esittää vakavan huolen tilanteesta ja esittää, että vuoden 2022 loppuun asti voimassa olevaa lakia tulisi tarkistaa lainsäätäjän puolelta pikaisesti. Myös lain tulkintaan tulisi nyt kiinnittää erityistä huomiota. Koulutetulle ja työsuhteessa oleville ammattilaisille tulisi antaa mahdollisuus työntekoon silloin, kun laki ei erikseen sitä kiellä. Vallitsevan laintulkinnan mukaan esimerkiksi lastensuojelulaitoksessa ei voi jatkossa työskennellä henkilö, jolla ei ole rokotesuojaa tai sairastettu covid -tautia, ei vaikka hän tekisi töitä fyysisesti terveyden lasten ja nuorten parissa. Luja ry:n jäsenistöltään saatujen tietojen mukaan moni lastensuojeluyksikkö on vallitsevan tilanteen edessä äärimmäisissä vaikeuksissa. Uusi laki haastaa edelleen muutenkin vaikeaa työllisyystilannetta. Jos tilanne on tragedia lastensuojelulaitoksissa, on se yksittäisten rokottamattomien työntekijöiden kohdalla täydellinen katastrofi. Luja ry esittää uuden lain pikaista tarkastusta ja yksipuolisen laintulkinnan valossa tehtyjen ratkaisujen pikaisia muutoksia, sillä ne vaarantavat laitoksiin sijoitettujen lasten ja nuorten oikeuden saada riittävää hoitoa ja huolenpitoa.

Marko Remahl, pj



Hyvät Lujalaiset.

Vuosi 2021 oli monella tapaan raskas vuosi. Vuoden lopussa Muhokselta kantautui suruviesti, jonka surun ja ikävän taakkaa joudumme nyt kantamaan. Tapio Siekkisen äkillinen poistuminen keskuudestamme oli kaiken pysäyttävä tieto. Tapio Siekkisen elämäntyö ja perintö velvoittaa meitä kuitenkin murheenkin keskelle katsomaan eteenpäin. Tapio oli toiminnan mies, eikä hän varmasti katsoisi meitä hyvällä, jos jäisimme näille sijoille makaamaan. Katseet ovat siis ohjattava eteenpäin ja työhön on tartuttava. Luja Ry: toimijat jatkavat Tapion viitoittamalla tiellä jatkaen sitä työtä, jonka Tapio ja moni hänen hyvä ystävänsä ja läheisensä aikoinaan aloitti perustaessaan LUJA Ry:n. Lastensuojelua tulee kehittää, ongelmakohtiin tulee puuttua, lapsista tulee huolehtia ja samalla varmistaa, että lastensuojelun työntekijöillä on mahdollisimman hyvät resurssit työtä tehdä.

Vuoden 2021 lopulta saatiin myös vapauttavia uutisia. Lastensuojelulaitoksen Loikalan Kartanon koko henkilökunta ja johto vapautettiin eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta käsin ohjatuista rikosepäilyselvityksistä. Prosessi oli äärimmäisen raskas kaikkien niiden kohdalla, joihin nämä aiheettomat rikosepäilyt kohdistuivat. Koko prosessi kesti vuosia, jona aikana poliisi teki valtavan työn selvittäen perusteellisesti, löytyisikö äärimmäisten vakavien syytösten takaan rikollista toimintaa, jonka epäilyksen alle lastensuojelun ammattilaiset olivat asetettu. Poliisi toimitti lopulta kaiken hankkimansa aineiston syyttäjälle, jonka tehtävänä oli selvittää, löytyisikö esitutkinnan pohjalta sellaisia asioita, joiden johdosta syyttäjällä oli velvollisuus lähteä syyttämään epäiltyjä oikeuteen. Poliisin ja syyttäjän pitkän ja perusteellisen työn lopputulos oli odotettu ja kaikki tutkinnan alle joutuneet henkilöt vapautettiin epäilyksistä. Vuodet ovat olleet varmasti käsittämättömän raskaat ja ankarat kaikille, joihin syyttävä sormi osoitti. Äärimmäisen ikäväksi tilannetta kasvatti se, että valtamedia tuomitsi lastensuojelun työntekijät ilman minkäänlaista omaa selvitystyötä tai lähdekritiikkiä. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia edustaa instituutiona ihmisoikeuksien toteutumisen peräseinää. Tässä tapauksessa eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta käsin hoidettu toiminta jätti peruuttamattomia arpia ja kysymyksiä siitä, voiko vastaavanlaista tapahtua jatkossakin? Keskeinen kysymys lienee myös se, miten syytösten kohteiksi joutuneet henkilöt ja tahot tulevat hakemaan itselleen jatkossa oikeuksiaan?

Luja Ry esittää, että eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian toimintaa tulisi kehittää valvontakäyntien osalta niin, ettei vastaavanlaista vahinkoa pääsisi enää koskaan tapahtumaan. Käytännössä tämä voisi tapahtua niin, että eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen järjestäisi sisäisen selvityksen tapahtumiin liittyen ja tekisin selvityksen pohjalta tarvittavat toimenpiteet. Luja Ry esittää käytännön kehitysehdotuksena, että jatkossa valvontakäyntien tukena käytettäisiin juridisen osaamisen ja kokemusasiantuntijuuden rinnalla kasvatuksellista ja psykologista osaamista lasten ja nuorten kuulemisiin liittyvissä tilanteissa.

Luja Ry jatkaa vaikuttamista Lastensuojelun keskusliitossa, jonne se on esittänyt jatkamaan lastensuojelun neuvottelukuntaan kaudelle 2022-2023 Luja Ry:n istuvaa puheenjohtajaa Marko Remahlia (YTM). Lastensuojelun Keskusliiton neuvottelukuntien tehtävänä on varmistaa keskusliiton yhteys jäseniinsä ja lasten hyvinvointia edistävään arjen työhön sekä edistää alan verkostoitumista ja uusimman tiedon välittämistä. Neuvottelukunnat on kytketty keskusliiton strategisiin tavoitteisiin ja ne tuottavat tietoa keskusliiton vaikuttamistyön tueksi.

Luja Ry järjestää seuraavan seminaarin Oulussa 25.3.2022 teemalla: Rajat ja rakkaus eli mitä lapsi tarvitsee.Seminaarin luennoitsijoiksi ovat lupautuneet Tarja Pösö (Sosiaalityön professori), Merja Kaleva (Psykoanalyytikko ja psykiatrian erikoislääkäri), Saku Vaskivuo (AVI:n ylitarkastaja), Eva Gottberg (Oikeustieteen dosentti) ja Riina Niskala (Ojantakasen lastensuojelulaitoksen johtaja). Seminaari on suunnattu lastensuojelussa toimiville sekä siitä kiinnostuneille ihmisille. Lisätietoa seminaarista esitetään näillä sivuilla Tammikuun 2022 aikana. Kaikille jäsenille tullaan esittämään erillinen kutsu yhteiseen seminaariimme niin ikään Tammikuun 2022 aikana.

Näiden sanojen saatteleman Luja Ry:n hallitus toivoo jäsenilleen erinomaista ja menestyksellistä uutta vuotta. Pysytään Lujina!

Kunnioittavin terveisin,

Marko Remahl, Pj

Luja Ry