Ajankohtaista



Luja ry:n jäsenistö kokoontui Oulussa 15.3.2023 vakavan asian äärelle

Luja ry järjesti Oulussa 15.3.2023 sisäisenä kutsutilaisuutena debaatin koskien huolta lapsen edun toteutumattomuudesta. Paikalle saapui kutsuttuna myös aluehallintoviraston ylitarkastaja Saku Vaskivuo, joka otti myös vahvasti osaa keskusteluun.

Luja ry:n jäsenistön keskuudessa on jo pidempään nostettu huolta sen suhteen, että aikuisen ja lapsen väliset, lapsen edun mukaiset vuorovaikutustilanteet sijaishuoltopaikoissa ovat vaarantunut. Lähes käytännöksi alkaa muodostumaan toimintamalli, jossa lapset ja nuoret valittavat asioistaan sosiaalityöntekijälle, aluehallintovirastolle, poliisille, asianajajille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Asioita ei kohdata tai yritetä ratkaista siinä ympäristössä, eikä siinä hetkessä kuin niitä ilmenee. Tässä kohden olemme menettämässä lapsen kasvun ja kehityksen tukemisen keskeisimmän elementin, lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen.

Keskusteluissa nostettiin esille, että aikuisten tehtävä on tarjota lapsille sellainen ympäristö, jossa lapsilla on turvallista kasvaa ja kehittyä, ikätasonsa, kehityksensä ja tarpeidensa mukaisesti. Tässä ympäristössä lapsella on oikeus tulla kohdatuksi. Onnellinen lapsuus tarjoaa lapselle aikaa ja mahdollisuuden leikkiä ja viettää aikaa muiden lasten kanssa. Onnellisuus on vapautta ja mahdollisuuksia valita asioita itselleen, tilanteiden ja tarpeiden mukaisesti. Se on mahdollisuuksia, mutta myös aikuisten osoittamia velvollisuuksia, joihin sitoutumalla lapsi hiljalleen kasvaa aikuiseksi, kiinnittyen yhteiskunnan täysvaltaiseksi jäseneksi.

Onnellisen lapsuuden ehdoksi nostettiin turvalliset ja lapsesta kiinnostuneet aikuiset. Lapset tarvitsevat aikuisten läsnäoloa. Lapset kasvavat vuorovaikutuksessa vanhempiinsa. Jos lapsella ei ole mahdollisuus kasvaa biologisten vanhempiensa kanssa, ottaa joku toinen aikuinen kasvatusvastuun huolehtien lapsen tarpeista.

Keskustelussa nostettiin esille se, että lapsen edun toteutuminen vaatii aikuisilta joskus jotain muutakin, kuin samassa hetkessä toteutuvaa, aikuista ja lasta täydellisesti tyydyttävää vuorovaikutusta. Aikuisen tulee kestää niitä hankalia hetkiä, joissa hän joutuu rajaamaan lapsen toimintaa aiheuttaen lapselle pettymyksen kokemuksia. Samassa hetkessä lapsi joutuu pettymään ja kohtaamaan maailman sekä sen tarjoamien mahdollisuuksien rajallisuuden. Pettymysten edessä lapset ovat perinteisesti osoittaneet pahaa mieltänsä murjottamalla, itkemällä, huutamalla ja joskus jopa ulkoisesti rauhallisesti tilanteita hyväksymällä, vaikka syvällä mielen sopukoissa myrsky ja vastarinta olisivat vallanneet ajatukset. Perinteisesti pettymyksiä on käsitelty niiden aikuisten ja lasten välillä, joissa niitä on syntynyt. Toiset ovat aina olleet parempia riitelijöitä tai asioiden selvittelijöitä kuin toiset, mutta tavalla tai toisella asioita on kuitenkin pyritty ratkomaan.

Monissa puheenvuoroissa nousi esille asetelma, joka on niin lapsen kuin aikuisen kannalta vaikea: Lapsi joutuu elämään nykyisin sijaishuollossa tapahtuneissa ristiriitatilanteissa usein hyvin pitkän aikaa epätietoisuudessa sen suhteen, miten hänen asiansa tulee hoidettua. Samalla laitoksissa työtä tekevät aikuiset joutuvat syytösten kohteeksi, jossa heitä syytetään pahimmillaan jopa lapsen kaltoinkohtelusta ja väkivaltaisesta toiminnasta lasta kohtaan. Molempien turvallisuuden tunne vaarantuu näissä tilanteissa vakavalla tavalla.

Vuoropuhelu oli avointa ja rikasta. Kaikki paikalla olijat olivat yksimielisiä sen suhteen, että lapsen asioista tulisi pyrkiä aina huolehtia ensisijaisesti siellä missä lapsi asuu, elää ja vaikuttaa yhdessä niiden aikuisten kanssa, jotka ovat sitoutuneet huolehtimaan lapsesta.

Haluan vielä kiittää kaikkia keskusteluun osallistuneita kannanotoista ja näkemyksistä. Tilannekuva kirkastui, eikä se tosiaan ole mielestäni kovinkaan ruusuinen sijoitetun lapsen kannalta. Sain tilaisuuden jälkeen monilta tahoilta palautetta ja toivetta sen suhteen, että tarvetta tämän kaltaiselle keskustelulle ja asian näkyväksi saattamiselle on jatkossakin. Selvitän nyt yhdessä Luja ry:n hallituksen kanssa, että voisimmeko järjestää vielä toisen vastaavanlaisen debatin ennen kesää 2023. Keskusteluun tulisi saada mukaan terveydenhuollon ja poliisin edustusta. Mielestäni keskusteluissa nostetut ongelmat ovat yhteyskunnallisesti katsottuna rakenteellisia, ja niihin meidän pitää pystyä vaikuttamaan, toteaa Lujan puheenjohtaja Marko Remahl.


Lastensuojelun Keskusliitto ja Pesäpuu ry järjestivät yhdessä pyöreän pöydän keskustelun 18.1.2023 lastensuojelun uudistuksesta lapsi- ja perhejärjestöille. Luja ry osallistui keskusteluun tuoden pöytään oman kenttäväkensä kuulumisia ja näkemyksiä. Pyöreän pöydän keskustelun tavoitteena oli kirkastaa järjestöjen näkökulmaa osaksi kansallista lastensuojelun uudistustyötä. Keskustelun lopputuloksena lastensuojelun keskusliitto julkaisi kannanoton, jonka myös Luja ry allekirjoitti. Pääset lukemaan kannanoton alla olevan linkin kautta. https://www.lskl.fi/kannanotot/lastensuojelun-uudistuksessa-tulee-pyrkia-kokonaisvaltaisuuteen/


LAPSET TARVITSEVAT RAKKAUTTA JA RAJOJA

16.01.2023 Kalevan lukijalta-palsta

Kävin Espanjan Malagassa juhlistamassa perhepiirin tapahtumaa. Matka oli mukava ja ennen kaikkea silmiä avaava. Enkä nyt puhu lämpötilaeroista tai maisemista, mitkä nekin olivat hienot. Minun silmiini osuivat sikäläiset lapset ja nuoret sekä heidän käytöksensä.

Kävelimme paljon ympäri Malagan kaupunkia ja osallistuimme moniin, moniin yleisötapahtumiin. Väkeä oli liikkeellä paljon arki-iltaisin juhlistamassa tulevaa joulua. Kadut olivat pullollaan kaiken maailman tavaraa tarjoavaa myyntikojuja. Ihmisiä oli vauvasta vaariin ja tunnelma oli iloinen, ystävällinen ja avoin. Ja mikä eniten kiinnitti huomiotani oli se, että en nähnyt ensimmäistäkään huppupäistä nuorta. Tupakoivaa nuorta, humalassa olevaa, huonosti käyttäytyvää, mellastavaa, syljeksivää, uhmaa huokuvaa, sääntöjä rikkovaa nuorta. Lapset liikkuivat perheidensä kanssa ja nuoret pieninä ryhminä tai pariskuntina.

Kysyin asiasta yhdeltä paikalliselta isältä, joka oli muuttanut sinne Ruotsista. Hän kertoi, että kouluissa on tiukka kuri ja tehtäviä on paljon. Lapset tekevät paljon sen eteen töitä. Vapaa-ajalla lapset osallistuvat ohjattuun toimintaan liikuntaan, musiikkiin ym. Lasten kanssa keskustellaan paljon urheilusta sekä kulttuurista. Hän totesi, että muutos on ollut lapsille iso ja varmasti raskas, mutta lopulta pelkästään positiivinen. Hän koki lastensa olevan turvassa ja onnellisia. Päätökset ja asioiden ratkaisuvalta on aikuisilla. Lapsilla on oikeus huolenpitoon, he kuuluvat lujasti perheyhteisöön ja myös heidän menonsa ja kaverinsa kiinnostavat aikuisia.

Kyseessä ei varmasti ole mikään täydellisyyden perikuva, murheensa ja haasteensa on kullakin, muitta tämän kokemuksen myötä heräsin jälleen siihen, että kyllä rajat ja rakkaus kulkevat käsi kädessä. Lapsi/nuori, jonka elämää määrittelee vain itsemääräämisoikeus, on jätetty heitteille. Ei alaikäinen lapsi ole vielä kehittynyt kykeneväksi tekemään oikeita valintoja elämänsä suhteen. Lapsihan pyrkii usein vain mielihyvään. Hän tarvitsee ehdottomasti aikuisen ohjausta ja rajaamista. Turvaa ja suojelua.

Ja tässä me suomalaiset törmäämme lastensuojelulain tulkintaan. Laki itsessään on ihan hyvä ja toimiva, mutta sen muutaman vuoden takaiset tulkinnat, ovat syösseet suomalaisen kasvatuksen ja myös lastensuojelun perikatoon. Nimittäin kasvatus sananakin on tuomittu, sillä puututaan liikaa lapsen asioihin, ei lasta saa kasvattaa, häntä tulee ohjata kasvamaan. Mutta, jos lapsella ei olekaan motivaatiota, tai kykyä?

Jos lapsella on niin paljon ongelmia, että hänen katsotaan tarvitsevan ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa, niin hänet sijoitetaan sijaishuollon yksikköön. Missä taas joudutaan noudattamaan tätä lastensuojelulain tulkintaa, että lapsen itsemääräämisoikeus menee kaiken ohi ja ylitse. Ja lapset älykkäinä, mutta eivät vielä viisaina, tietävät sen vallan hyvin. Mitään et voi tehdä, jos lapsi ei halua. Niin yksinkertaista se on.

Hyvää loppuvuotta 2023, jospa se toisi kovin tarpeellisia muutoksen tuulia mukanaan.

Auli Siekkinen, laillistettu sosiaalityöntekijä

sijaishuollon työkokemusta 40 v.

eläkkeellä


Lasten suojelemisen nykytila ja tulevaisuus −selvitys on julkaistu

Laura Holmin & Elina Kekkosen kokoama selvitys lasten suojelemisen nykytilasta ja tulevaisuudesta asiakastyön ammattilaisten näkökulmasta on valmistunut. Selvitys on julkaistu Lastensuojelun Keskusliiton maksuttomana verkkojulkaisuna (1/2023) ja se löytyy muun muassa tämän linkin kautta

https://www.lskl.fi/julkaisut/lasten-suojelemisen-nykytila-ja-tulevaisuus/

Lastensuojelun Keskusliiton ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian yhteisessä Lasten suojelemisen nykytila ja tulevaisuus −selvityksessä kuullaan lastensuojelun ja lasten ja perheiden sosiaalihuollon ammattilaisten näkemyksiä lastensuojelun ja lasten suojelemisen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Selvitys on jatkumoa aikaisemmille yhteistyössä laadituille lastensuojelun tilannekuvaselvityksille vuosilta 2013 ja 2018.

Ammattilaisten mukaan lastensuojelussa on liikaa painetta ja liian vähän työntekijöitä. Lain mukaiset asiakasmäärät eivät lähellekään aina toteudu. Liian pienet resurssit vaikuttavat suoraan sekä asiakkaan saaman palvelun laatuun että työntekijöiden työkuormitukseen ja sitä kautta henkilöstön pysyvyyteen. Vastausten perusteella turvallinen työilmapiiri, osaava johtaminen, toimialat ylittävän yhteistyön sujuminen ja riittävä resurssointi nähtiin työhyvinvointia, työn tekemistä ja asiakkaan palvelun laatua parantavina tekijöinä.

Tulevaisuuden toivottu lastensuojelu muodostuu vastaajien mukaan lapsen osallisuuden vahvistumisesta, hyvistä työkäytännöistä ja olosuhteista, riittävistä resursseista, työhyvinvoinnista ja lastensuojelun palvelevasta johtamisesta, yhteistyöstä eri toimijoiden kesken ja yhteisen vastuun kantamisesta sekä rajapintojen kirkastamisesta.

Selvitys pohjautuu anonyymiin verkkokyselyyn, Aineisto kerättiin ajalla 18.8.-9.9.2022. Kyselyyn vastasi 322 lastensuojelun ja lasten ja perheiden sosiaalihuollon ammattilaista.

LÄHDE: www.lskl.fi


KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN

Luja ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään perjantaina 10.6.2022 klo 15 alkaen Ravintola Toripoliisissa osoitteessa Rantakatu 6, 90100 Oulu. Käsiteltävinä asioina ovat sääntö- määräiset asiat. Kokoukseen osallistujille tarjotaan lounas yhdistyksen puolesta. Ympäristössä on hotellimajoitusta, jota voi omakustanteisesti hyödyntää. Pitkämatkalaiset voivat saada majoituskustannukset kuittia vastaan takaisin yhdistykseltä. Ilmoittautumiset 

1.6.2022 mennessä sähköpostiosoitteeseen marko.remahl@lastensuojelu.net. Tervetuloa!

Luja ry:n hallitus


Ajankohtaista lastensuojelun kentältä, toukokuu 2022

Kesä lähestyy ja näyttää siltä, että pahin Korona-aika alkaa toistaiseksi jäädä taakse. Lastensuojelun kentällä eletään monella tasolla muutosten aikaa. Uudet hyvinvointialueet ovat alkaneet järjestäytymään ja valmistautumaan ottaakseen haltuunsa sosiaali- ja terveysalan palveluista huolehtimisen vuodesta 2023 alkaen. Käytännössä tämä näkyy muun muassa monissa lastensuojelun kilpailutuksissa, joista nyt syntyvät sopimukset siirtyvät hyvinvointialueen ja palvelun tuottajan välisiksi ensivuoden alusta lähtien. Luja ry tarjoaa jäsenilleen ohjausta ja tukea kilpailutuksiin liittyen. Jäsenet voivat pyytää näissä asioissa konsultaatiota osoitteesta marko.remahl@lastensuojelu.net.

Luja ry toimii jäsenenä ja aktiviisena vaikuttanaja lastensuojelun keskusliitossa, joka järjestää jokavuotiset lastensuojelupäivät seuraavan kerran 4.-5.10.2022 Lahden Sibeliustalolla. Tarkempia tietoja ja ilmoittautumiset päiville löytyvät osoitteessa: https://www.lastensuojelupaivat.fi


Lastensuojelun visio ja tulevat lakiuudistukset puhuttavat valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä Lahdessa.

Lahdessa järjestettävillä lastensuojelupäivillä (4.-5.10.2022) teemalla "Turvaa ja Toivoa" on kuultu monia mielenkiintoisia luentoja ja keskusteluja lastensuojelun tilasta sekä tulevaisuudesta. Visioissa suurinta kannatusta näyttää saavan ajatus siitä, että lastensuojelun tulisi olla vahvasti ennalta ehkäisevää avotyöskentelyä. Tästä huolimatta sijaishuollon merkitys lapsen edun tavoittelussa tunnistetaan, eikä siitä haluta luopua. Vahvat puheenvuorot ovat nostaneet esille sen, että lastensuojelun asiakkaana tulisi jatkossa olla ainoastaan suojelun tarpeessa olevia lapsia ja muu auttaminen tapahtuisi selkeästi hyvin resurssoidun ja yhdenvertaisen sosiaalihuollon kautta.

En kuitenkaan pitäisi lainkaan pois suljettuna vaihtoehtona sitä, että tuleva lastensuojelulaki kirjoitettaisiin sellaiseen muotoon, että se käsittäisi jatkossa vain sijaishuoltoon ja jälkihuoltoon liittyvät kysymykset. Nykyaikainen, kotiin kannettava lastensuojelun avohuollon työ voitaisiin näin ollen tuottaa jatkossa sosiaalihuoltolain kautta. Rehellisyyden nimissä en usko, että näin tulee käymään, mutta kaikki kivet tulee kääntää selkeän vision ja uuden lastensuojelulain rakentamistyössä. Olen keskustellut täällä monien eri toimijoiden kanssa näistä asioista ja yksi asia vaikuttaa olevan täysin selvää: Lastensuojelu on tällä hetkelle isojen haasteiden edessä eikä näin voida moneltakaan osan enää jatkaa, toteaa päivillä paikalla oleva Luja ry:n puheenjohtaja Marko Remahl


Lastensuojelulaki saa kritiikkiä, mutta taitaa se visiokin puuttua

Voimassa oleva, vuodesta 2008 lastensuojelua ohjannut lastensuojelulaki on perustaltaan hyvä, mutta lain tulkinnat ovat sekoittaneet lastensuojelun kenttää ankaralla kädellä viimeisen viiden vuoden aikana.Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on luovuttanut eduskunnalle kertomuksen lasten asemasta ja heidän oikeuksiensa toteutumisesta Suomessa vuosina 2018-2021. Pekkarinen esitti kertomuksessaan muutoksia lastensuojelulakiin ja olisi valmis jopa siihen, että lastensuojelu laki kirjoitettaisiin kokonaan uudestaan. Pekkarisen mukaan lähes 30 kertaa muutetun ja repaleisen lastensuojelulain noudattaminen ja ymmärtäminen on jo asiantuntijoillekin vaikeaa.(https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163787).Myös Lastensuojelun Keskusliitto on esittänyt huolensa lastensuojelulain lukuisista muutoksista ja niiden käytännön vaikutuksista lastensuojelun asiakasperheiden tilanteisiin. Lastensuojelun Keskusliiton kannanoton mukaan lain uudistamisen rinnalle tarvittaisiin kipeästi kansallista visiota lastensuojelulle. (https://www.lskl.fi/blog/lastensuojelu-kaipaa-vision-kirkastamista-ennen-lain-kokonaisuudistusta/).

Lain uudistuksilla ja muutoksilla ei aina saavuteta sille asetettuja tavoitteita ja tämä pätee myös lastensuojelulakiin. Pahimmillaan lain muutokset, tai muutokset niiden tulkinnoissa, vaikeuttavat lapsen asemaa ja oikeuksia niitä heikentävällä tavalla. Monet kannanotot tuovat esille sen, että lastensuojelulain punainen lanka on kadonnut ja laki ei toimi kokonaisuutena ajaen lapsen etua. Tulisiko koko lastensuojelun kentän pysähtyä miettimään sitä, miksi me olemme olemassa ja mikä on meidän olemassaolon visio? Mitä on lapsen etu ja mitä lapsi tai nuori tarvitsee turvallisen kasvun ja kehityksensä tueksi? Esimerkiksi Tarja Heinon työryhmä (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-569-8) toi esille pohtiessaan työmenetelmiä nuorena sijoitettujen lasten hoidossa, että järjestelmän uudistamisessa pienet reformit eivät auta, vaan toimintakulttuurin muutos edellyttää kokonaisvaltaista sektorikohtaisten palvelujen, ideologian ja auttamisasenteiden uudelleen asemoitumista. Työryhmä peräänkuulutti myös erillistä, kirkastettua sijaishuollon visiota, jolla käytännössä turvattaisiin lapsen oikeus erityiseen suojeluun.

Visiot tukeutuvat aina olemassa olevaan realistiseen tilannekuvaan. Luja ry:n 25.3.2022 Oulussa järjestettävän koulutusseminaarin tehtävänä on tuoda esille lastensuojelun tilannekuvaa siitä, miksi lapsia sijoitetaan kodin ulkopuolelle, mitä he tarvitsevat terveellisen ja turvallisen kasvun tueksi ja miten laki ja sen tulkinnat tukevat tai hankaloittavat tällä hetkellä lastensuojelutyötä. Luja toivottaa kaikki lastensuojelusta kiinnostuneet saapumaan paikalle kuulemaan, visioimaan ja kirkastamaan sitä, mitä lastensuojelun tulisi olla, kun se tavoittelee lapsen etua.


Tartuntatautilain muutos herättää suurta epävarmuutta ja huolta lastensuojelulaitoksissa

1.2.2022 astui voimaan ja käytäntöön väliaikainen tartuntatautilain lakimuutos, joka on voimassa vuoden 2022 loppuun. Tartuntatautilain 48 a §:n mukaisesti riskiryhmien kanssa lähikontaktissa olevien sosiaali- ja terveydenhoidon henkilöstön tulee olla suojattuja koronavirusta vastaan. Suojan voi saada rokotusten tai sairastetun taudin kautta.

Suomessa työskentelee valistuneiden arvioiden mukaan n. 400 000 sosiaali- ja terveysalan henkilöä. Hoitajajärjestö Superin puheenjohtaja Silja Paavola arvioi MTV uutisille 31.1.2022 antamassaan haastattelussa, että heistä yli 30 000:lla ei ole riittävää koronarokotussuojaa. Kukaan ei tiedän tarkkaa lukua, mutta varmuudella voidaan puhua kymmenistä tuhansista henkilöistä, joiden työntekoon uusi laki vaikuttaa. Erilaisia pakotteita ja rajoitustoimenpiteitä on otettu käyttöön eri puolella Eurooppaa. Myös rajoitteiden purkamista on alkanut tapahtua. Esimerkiksi nyt kun Suomessa alkaa rokotepakko sosiaali- ja terveysalalla 1.2.2022, Englannissa se poistettiin 31.1.2022.

Tartuntatautilain 48 a § (30.12.2021/1378, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden suojaaminen covid-19-taudilt) ensimmäinen momentti menee sanatarkasti seuraavasti:

"Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan. Työntekijä, joka ei lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotetta, voi osoittaa suojan covid-19-tautia vastaan todistuksella hänelle enintään 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdyn covid-19-testin negatiivisesta tuloksesta."

Terveyden ja Hyvinvointilaitoksen (THL) mukaan ikä on merkittävin vakavan koronavirustaudin riskitekijä. Riskiryhmänä pidetään erityisesti 70 vuotta täyttäneitä. THL:n mukaan riskiin vaikuttavat lisäksi tietyt taustasairaudet, joita sairastavilla on muuta väestöä suurempi riski saada vakava koronavirustauti, joutua sairaala- ja tehohoitoon tai menehtyä tautiin. Tällaisiksi taustasairauksiksi, joihin uuden lain 48 a §:ssä viitataan, THL on listannut seuraavasti: aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti, vaikea puolustusjärjestelmän häiriö, elin- ja kantasolusiirtopotilaat, vaikea krooninen munuaissairaus, vaikea krooninen keuhkosairaus, lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes, Downin oireyhtymä, jatkuvaa lääkitystä vaativa astma, vaikea sydänsairaus, immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen, vaikea krooninen maksasairaus, psykoosisairaus , sairaalloinen lihavuus, uniapnea, tyypin 1 diabetes tai lisämunuaisten vajaatoiminta sekä hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila.

Luja Ry esittää vakavan huolen tilanteesta ja esittää, että vuoden 2022 loppuun asti voimassa olevaa lakia tulisi tarkistaa lainsäätäjän puolelta pikaisesti. Myös lain tulkintaan tulisi nyt kiinnittää erityistä huomiota. Koulutetulle ja työsuhteessa oleville ammattilaisille tulisi antaa mahdollisuus työntekoon silloin, kun laki ei erikseen sitä kiellä. Vallitsevan laintulkinnan mukaan esimerkiksi lastensuojelulaitoksessa ei voi jatkossa työskennellä henkilö, jolla ei ole rokotesuojaa tai sairastettu covid -tautia, ei vaikka hän tekisi töitä fyysisesti terveyden lasten ja nuorten parissa. Luja ry:n jäsenistöltään saatujen tietojen mukaan moni lastensuojeluyksikkö on vallitsevan tilanteen edessä äärimmäisissä vaikeuksissa. Uusi laki haastaa edelleen muutenkin vaikeaa työllisyystilannetta. Jos tilanne on tragedia lastensuojelulaitoksissa, on se yksittäisten rokottamattomien työntekijöiden kohdalla täydellinen katastrofi. Luja ry esittää uuden lain pikaista tarkastusta ja yksipuolisen laintulkinnan valossa tehtyjen ratkaisujen pikaisia muutoksia, sillä ne vaarantavat laitoksiin sijoitettujen lasten ja nuorten oikeuden saada riittävää hoitoa ja huolenpitoa.

Marko Remahl, pj



Hyvät Lujalaiset.

Vuosi 2021 oli monella tapaan raskas vuosi. Vuoden lopussa Muhokselta kantautui suruviesti, jonka surun ja ikävän taakkaa joudumme nyt kantamaan. Tapio Siekkisen äkillinen poistuminen keskuudestamme oli kaiken pysäyttävä tieto. Tapio Siekkisen elämäntyö ja perintö velvoittaa meitä kuitenkin murheenkin keskelle katsomaan eteenpäin. Tapio oli toiminnan mies, eikä hän varmasti katsoisi meitä hyvällä, jos jäisimme näille sijoille makaamaan. Katseet ovat siis ohjattava eteenpäin ja työhön on tartuttava. Luja Ry: toimijat jatkavat Tapion viitoittamalla tiellä jatkaen sitä työtä, jonka Tapio ja moni hänen hyvä ystävänsä ja läheisensä aikoinaan aloitti perustaessaan LUJA Ry:n. Lastensuojelua tulee kehittää, ongelmakohtiin tulee puuttua, lapsista tulee huolehtia ja samalla varmistaa, että lastensuojelun työntekijöillä on mahdollisimman hyvät resurssit työtä tehdä.

Vuoden 2021 lopulta saatiin myös vapauttavia uutisia. Lastensuojelulaitoksen Loikalan Kartanon koko henkilökunta ja johto vapautettiin eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta käsin ohjatuista rikosepäilyselvityksistä. Prosessi oli äärimmäisen raskas kaikkien niiden kohdalla, joihin nämä aiheettomat rikosepäilyt kohdistuivat. Koko prosessi kesti vuosia, jona aikana poliisi teki valtavan työn selvittäen perusteellisesti, löytyisikö äärimmäisten vakavien syytösten takaan rikollista toimintaa, jonka epäilyksen alle lastensuojelun ammattilaiset olivat asetettu. Poliisi toimitti lopulta kaiken hankkimansa aineiston syyttäjälle, jonka tehtävänä oli selvittää, löytyisikö esitutkinnan pohjalta sellaisia asioita, joiden johdosta syyttäjällä oli velvollisuus lähteä syyttämään epäiltyjä oikeuteen. Poliisin ja syyttäjän pitkän ja perusteellisen työn lopputulos oli odotettu ja kaikki tutkinnan alle joutuneet henkilöt vapautettiin epäilyksistä. Vuodet ovat olleet varmasti käsittämättömän raskaat ja ankarat kaikille, joihin syyttävä sormi osoitti. Äärimmäisen ikäväksi tilannetta kasvatti se, että valtamedia tuomitsi lastensuojelun työntekijät ilman minkäänlaista omaa selvitystyötä tai lähdekritiikkiä. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia edustaa instituutiona ihmisoikeuksien toteutumisen peräseinää. Tässä tapauksessa eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta käsin hoidettu toiminta jätti peruuttamattomia arpia ja kysymyksiä siitä, voiko vastaavanlaista tapahtua jatkossakin? Keskeinen kysymys lienee myös se, miten syytösten kohteiksi joutuneet henkilöt ja tahot tulevat hakemaan itselleen jatkossa oikeuksiaan?

Luja Ry esittää, että eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian toimintaa tulisi kehittää valvontakäyntien osalta niin, ettei vastaavanlaista vahinkoa pääsisi enää koskaan tapahtumaan. Käytännössä tämä voisi tapahtua niin, että eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen järjestäisi sisäisen selvityksen tapahtumiin liittyen ja tekisin selvityksen pohjalta tarvittavat toimenpiteet. Luja Ry esittää käytännön kehitysehdotuksena, että jatkossa valvontakäyntien tukena käytettäisiin juridisen osaamisen ja kokemusasiantuntijuuden rinnalla kasvatuksellista ja psykologista osaamista lasten ja nuorten kuulemisiin liittyvissä tilanteissa.

Luja Ry jatkaa vaikuttamista Lastensuojelun keskusliitossa, jonne se on esittänyt jatkamaan lastensuojelun neuvottelukuntaan kaudelle 2022-2023 Luja Ry:n istuvaa puheenjohtajaa Marko Remahlia (YTM). Lastensuojelun Keskusliiton neuvottelukuntien tehtävänä on varmistaa keskusliiton yhteys jäseniinsä ja lasten hyvinvointia edistävään arjen työhön sekä edistää alan verkostoitumista ja uusimman tiedon välittämistä. Neuvottelukunnat on kytketty keskusliiton strategisiin tavoitteisiin ja ne tuottavat tietoa keskusliiton vaikuttamistyön tueksi.

Luja Ry järjestää seuraavan seminaarin Oulussa 25.3.2022 teemalla: Rajat ja rakkaus eli mitä lapsi tarvitsee.Seminaarin luennoitsijoiksi ovat lupautuneet Tarja Pösö (Sosiaalityön professori), Merja Kaleva (Psykoanalyytikko ja psykiatrian erikoislääkäri), Saku Vaskivuo (AVI:n ylitarkastaja), Eva Gottberg (Oikeustieteen dosentti) ja Riina Niskala (Ojantakasen lastensuojelulaitoksen johtaja). Seminaari on suunnattu lastensuojelussa toimiville sekä siitä kiinnostuneille ihmisille. Lisätietoa seminaarista esitetään näillä sivuilla Tammikuun 2022 aikana. Kaikille jäsenille tullaan esittämään erillinen kutsu yhteiseen seminaariimme niin ikään Tammikuun 2022 aikana.

Näiden sanojen saatteleman Luja Ry:n hallitus toivoo jäsenilleen erinomaista ja menestyksellistä uutta vuotta. Pysytään Lujina!

Kunnioittavin terveisin,

Marko Remahl, Pj

Luja Ry

Lasten suojelemisen nykytila ja tulevaisuus −selvitys on julkaistu

Laura Holmin & Elina Kekkosen kokoama selvitys lasten suojelemisen nykytilasta ja tulevaisuudesta asiakastyön ammattilaisten näkökulmasta on valmistunut. Selvitys on julkaistu Lastensuojelun Keskusliiton maksuttomana verkkojulkaisuna (1/2023) ja se löytyy muun muassa tämän linkin kautta

https://www.lskl.fi/julkaisut/lasten-suojelemisen-nykytila-ja-tulevaisuus/

Lastensuojelun Keskusliiton ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian yhteisessä Lasten suojelemisen nykytila ja tulevaisuus −selvityksessä kuullaan lastensuojelun ja lasten ja perheiden sosiaalihuollon ammattilaisten näkemyksiä lastensuojelun ja lasten suojelemisen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Selvitys on jatkumoa aikaisemmille yhteistyössä laadituille lastensuojelun tilannekuvaselvityksille vuosilta 2013 ja 2018.

Ammattilaisten mukaan lastensuojelussa on liikaa painetta ja liian vähän työntekijöitä. Lain mukaiset asiakasmäärät eivät lähellekään aina toteudu. Liian pienet resurssit vaikuttavat suoraan sekä asiakkaan saaman palvelun laatuun että työntekijöiden työkuormitukseen ja sitä kautta henkilöstön pysyvyyteen. Vastausten perusteella turvallinen työilmapiiri, osaava johtaminen, toimialat ylittävän yhteistyön sujuminen ja riittävä resurssointi nähtiin työhyvinvointia, työn tekemistä ja asiakkaan palvelun laatua parantavina tekijöinä.

Tulevaisuuden toivottu lastensuojelu muodostuu vastaajien mukaan lapsen osallisuuden vahvistumisesta, hyvistä työkäytännöistä ja olosuhteista, riittävistä resursseista, työhyvinvoinnista ja lastensuojelun palvelevasta johtamisesta, yhteistyöstä eri toimijoiden kesken ja yhteisen vastuun kantamisesta sekä rajapintojen kirkastamisesta.

Selvitys pohjautuu anonyymiin verkkokyselyyn, Aineisto kerättiin ajalla 18.8.-9.9.2022. Kyselyyn vastasi 322 lastensuojelun ja lasten ja perheiden sosiaalihuollon ammattilaista.

LÄHDE: www.lskl.fi